My life…

No tässä nyt sit aloitellaan tätä hauskempaa osaa mihin kirjottelen mun kommeluksia täällä NZ….

Pitemmittä puheitta!

1. Olin vasta tullut tänne ja harjoittelin autolla ajamista. No päätin sitte lähteä yksin lähimpään ostoskeskukseen, kun tunsin reitin jo. No ajohan suju mukavasti….host-äidin neuvoa käyttäen ajoin parkkihalliin. Sisään vaan tolppien välistä..kerroksia menin ylemmäs ja ylemmäs, ylemäs ja ylemmäs…kunnes vihdoin löysin parkkipaikan 4.kerroksesta. Ei muuta kun shopppaileen. Parin tunnin kuluttua, hieman väsyneempänä ja hieman köyhempänä menin takaisin autolleni. Käynnistin sen, peruutin parkkipaikasta ulos ja rupesin seuraamaan EXIT opasteita alaspäin… No siinähän menin sitte alaspäin ja alaspäin, alaspäin ja alaspäin, alaspäin ja alaspäin…Mut sit rupesin ihmetteleen kun ulospääsyä ei vaan tullut mun eteen vaikka kuinka olinkin mennyt jo kerroksii alaspäin. No varmuuden vuoks vielä muuta alaspäin…kunnes tajusin mikä oli pielessä! Ikäväkseni en ollut 4.kerroksesta liikkunut alaspäin kuin yhden kerroksen. Olin n. 6 kierrosta jumittanut 3. ja 4 kerrosten väliä!!!! EI EN OLE BLONDI!!!! Samassa kun tajusin tämän, tajusin myös sen että olin ohittanut samat ihmiset viiteen kertaan ”etsiessäni parkkipaikkaa”..Siis minähän etsin parkkipaikkaa, sen takia siinä pyörin!! 😉 Ja löysinkin sen lopulta, jossa vietin sellaiset 15minuuttia nojaten rattiin ja nauraen vedet silmissä ja odottaen näiden kyseisten ihmisten lähtemistä! Mutta voin kertoa että pääsin kyllä toisella yrittämällä kivuttomasti pois parkkihallista!! 😀

Mitä opin: 1. Älä aja parkkihalliin jos et osaa pois. 2. Seuraa Exit kylttejä 3. Jos menet yhden alas ja yhden ylös et voi päästä alemmas!!!

2. Juu sitä oltiin sitten kaverin kanssa ostoskeskuksessa ruokacornerissa….Päätinkin mennä tilaamaan kebabia, joka oli jo ennestään tuttu mulle. Tilasin kanakebabin ja cokiksen. Ok, kaikki hyvin. No annoin rahat ja odottelin tilausta. Mies-myyjä sitte sanoi minulle jotai mistä en saanut mitään selvää…Reippaana tyttönä kysyin: PARDON?!? No myyjä toisti, niinkuin minäkin: PARDON?!?! Ei, ei vieläkään onnistanut…No päätin kokeilla tätä yleistä hyvää taktiikkaa eli hymyillä, nyökätä ja sanoa YEAH!!!! Näin tein…ei auttanut..Silti myyjä toisteli samaa…Sitten hän kysyi: Do you wanna coke? Aaaaa, okey…se se siis oli.”Yes please!” Mietiskelin että tästäkin selvittiin taas. No myyjä palasi cokikcen kanssa ja toisti taas tämän saman kirotun lauseen…No oli oltava ovelampi, koska nyökyttely ja YEAH ei kelvannut  päätin kokeilla toista.. ” NO THANK YOU!” Kuitenki se jotain oli mulle tuputtamassa. Mutta ei kelvannut sekään!! Hetken jo mietin että otan vain ruokani ja lähden hymyillen pois, kunnes myyjä kurkotti tiskin yli kasvojeni lähelle ja sanoi hyvin hitaasti: ” YOU DONT HAVE ENOUGH MONEY!!!!!!!”  Ja vieläki ihmettelen miksei vastaukseni ” NO THANK YOU” kelvannut.. 😀 Ja taas jälleen kerran sain laittaa blondien hiusten syyksi kaiken..heiluttelin vain hiuksiani ja sanoin sorry, blond girl… 😀

Mitä opin: 1. Älä tilaa kebabbia

3. Olinpa kerran baarissa…juu kyllä olen käynyt baarissa.. 😛 No paikka on Auckland missä tämä tapahtui..vielä Waterfront baari…Olin baartiskillä odottelemassa juotavaani kunne mun selkääni koputettiin.. Käännyin ja näin mies puolisen henkilön heiluttelevan 50dollarin seteliä sellainen virne naamallaan.. Puna nousi vihasta naamaani ja annoin PAHIMMAN katseeni minkä sain…! Mielessä kävi myös pieni tyttöläpsy poskelle mutta hetken siinä tuijotettua aattelin että hei….What ever, kyllä mulle aina raha kelpaa!!!!  Joten nappasin miehen heilutteleman rahan ja sanoin vittumaisesti että : ”Well, I can take that, thank you!!!” Mies huomasi että olin närkästynyt jostain ja vastasi ”Well, actually the money was yours..I noticed when you drop it on the floor!!!” Nieleskelin pari kertaa, hymyilin, sanoin ”Thank you” ja häippäsin paikalta!!! 😀

Mitä opin: 1. Älä pudota rahojas 2. Jos joku tarjoo rahaa, kysy ensin MIKSI? Ennen kuin annat bitch-katseen

4. Kello läheni jo 7 aamulla..olin tulossa baarista. Tarvittiin kaverin kaa taksia (Aucklandissa) no löysimme kolmen taksin jonon tien reunasta ja taksikuskit rupattelivat kadulle.. Reippaana tyttönä menin kysymään ”Do you have free taxis here?!?” Taksikuskit kysyivät mihin ollaan matkalla… Kerroin että North Shoreen.. Ja miehet puristelivat päitään ja huonolla enkulla selvensivät että eivät sinne aja… Mietin mielessäni että mitä helkkaria…mitä takseja nämä ovat jos ei aja meitä kotiin ja se ei kuitenkaa kaukana ollut… No jatkoimme matkaa ja ihmettelimme tapahtunutta ja sitä miten pääsemme kotiin..Kunnes minulla välähti…kuskit olivat luulleet että kysyin ilmaista taksia sanomalla free kun minä taas tarkoitin sillä että ovatko he vapaina että saamme käyttää niitä.. No aina ei voi voittaa ja hypättii taksiin joka vei meidät turvallisesti perille! 🙂

Mitä opin: 1. Kun puhut enkkuu, ole tarkkana kuin porkkana! :shout:

4. Baariin menossa…portsari tulee meitä kohti..”hi there” vastaan reippaasti ”hi!”……uudestaan portsari ”hi there!” ja vastaan samoin ja jatkan kävelyä baariin kunnes mun kaveri huuta ”katja se sano ID eikä hi there!!!!!” 😀 No perkules! 😀 Ilmankos se katteli mua tuiman näkösenä kun vaan marssin sisään.. 🙂

Mitä opin: 1. Näytä ne ID:t aina! 😀

5. Olin ajellut vuokra-autolla kaksi viikko erittäin tiheesti ja kilometrejä oli kertynyt paljon. Vuokra-autossa oli oikealla puolen käsijarru, joka on hassulla puolen täällä NZ, no sitä tuli käytetty kaks viikkoo aikas paljon. No palasin reissulta ”kotiin” ja pääsin oman pikku ”speedyn” kimppuun..Lähdimme kavereiden kanssa mäkkiin ja kaverit nousivat jo autosta kun itse jäin vielä jotain kupeksiin sinne. No siinä sitten reippaana olin ottavani käsijarrusta kiinni ja vetäsin..ja PAM, minä makasin vaaka asennossa autossa. Vedinkin auton selkänojan säädintä ja se kellahti kokonaan kumoon. Oli varmaan parkkipaikan väellä hauskaa…hetken siellä makasin ja nauroin vedet silmissä ja odottelin että koska kehtaan nousta ylös!! 😀

Mitä opin: 1. En yhtään mitään 🙂

6. SHOPPAILU ON VAARALLISTA!!!! Olin tekemässä sitä mitä rakastan eniten eli shoppailemassa…No olin vauhdissa ja ahmin vaatteita itselleni sovitusta varten. Kädet täynnä ja kroppa kohti sovituskoppia. No sinne päästyäni rupesin vaatteita vaihtelemaan toinen toisensa perään. Kunnes jossain kohtaa käteni lipesi niin että LÖIN itseäni naamaan nyrkillä… 😀 Ja voin kertoa että tytöllä oli huuli auki ja nenästä tuli verta. Siinä sitten kyyneleet valu silmistä ja nauratti ja itketti samaan aikaan. Hei en todellakaan kehdannut tulla pukukopista mihinkään nenä punasena ja huuli turvoksissa.. Ja siis tää on niin tätä Katjaa…tätä tapahtuu just mulle. 😀 Kuka mua uskois ku menisin tonne kylille sen näkösenä että oon saanut turpaan…”joo vedin itteeni turpaan pukukopissa, oikeesti!!!” 😀 No siinä sitten siistiydyin ja meikkailin isommat piiloon ja menin kaverin pukukopille kertoon kuinka vaarallista shoppailu on!

Mitä opin1.Harjoitus tekee mestarin, joten ei muuta kun shoppaileen.. 😉